Maatalostieteen päivät järjestettiin Helsingissä, Viikissä 8.1 – 9.1.2020. Tapahtumassa esiteltiin viimeisimpiä tutkimustuloksia maataloustieteiden eri aloilta niin tutkijoille, yrittäjille kuin asiantuntijoillekin. Tänä vuonna olikin ennätysmäärä osallistujia, jopa yli 650 henkilöä. Maataloustieteen päivillä oli 144 puheenvuoroa ja lisäksi 178 posteriesitystä, joiden avulla nähtiin pikakatsaus tämän hetken maataloustutkimukseen.
Digipaali -hanketta esiteltiin kahden posterin voimin. Ensimmäisen posterin esittelijät olivat Ilpo Pölönen ja Antti Suokannas. Posterin nimi oli Digipaali – Paalikohtaisen seurannan mahdollisuudet karkearehutuotannon ja -ruokinnan hallinnassa. Tämän aiheena oli siis esitellä yleistietoa menetelmästä sekä käyttötarkoitusta ja tulevaisuuden suunnitelmia. Posterin äärellä käytiinkin monet kiinnostavat keskustelut mm. neuvontajärjestön ja lypsykarjatiloja edustavien tahojen kanssa. Siruton digipaalaus -menetelmä ymmärrettiin heti ja sen käyttäjiksi oltiin valmiita lähtemään innolla, mutta sirullinen digipaalaus nähtiin enemmän tutkijoiden työkaluna. Mielenkiinnolla otettiin myös vastaan se tieto, että kotimainen paalainvalmistaja Agronic lanseeraa ensi kesälle oman digipaali-paalaimensa. Laitteisto tulee vähintään yhteen paalaimeen, mutta yrityksellä on valmius asentaa se useampaankin, myytävään paalaimeen.
Digipaali – Paalikohtaisen seurannan mahdollisuudet karkearehutuotannon ja -ruokinnan hallinnassa -posteri. Tekijät Ilpo Pölönen, Antti Suokannas, Katariina Penttilä, Antti Juntunen.
Toisen posterin esittelijänä toimi Bao Tran ja se oli nimeltään Improving Quality of Silage Bales by Dry Matter, Weight Real-Time Measurements and Cloud Service. Tämän aiheena oli siis kuvata digipaalauksen teknisiä perusteita tekstin ja kuvien avulla. Myös tämän posterin äärellä käytiin kiinnostavia keskusteluja. Bao halusi painottaa tämän yhden maataloussovelluksen avulla, kuinka helppoa digiteknologian soveltaminen maatalouteen on. Paino- ja kuiva-ainedatan hän näkee erityisen kiinnostavana ja tärkeänä sekä odottaa anturitekonologian edelleen kehittyvän. Täytyy vain löytää viljelijälle sopivia ja taloudellisesti hyödyllisiä sovelluksia. Hän myös rohkaisee viljelijöitä ehdottamaan uusia sovelluksia, missä on dataa, sillä tietoja viljelystä voitaisiin kerätä päätöksenteon ja johtamisen tueksi.
Improving Quality of Silage Bales by Dry Matter, Weight Real-Time Measurements and Cloud Service -posteri. Tekijät Quoc-Bao Tran, Katariina Penttilä, Ilpo Pölönen, Antti Suokannas.
Muutamien Maataloustieteen päiville osallistuneiden kanssa keskustelut osoittivat, että Digipaali -hanke tunnetaan jo melko hyvin. Ihmisillä oli jo valmiita kysymyksiä hankkeesta, kuinka se etenee ja mikä on seuraava vaihe.
Bao Tran posterin äärellä.
Hyvää karjalle -hanketta esiteltiin yhdellä posterilla, Good for Cattle – quality silage by temperature monitoring and antimicrobial peptides in agriculture. Esittelijänä toimi Tuija Kallio Oulun yliopiston Kajaanin yksiköstä. Kajaanissa toimiva Mittaustekniikan yksikkö on Hyvää karjalle -hankkeen hallinnoija ja HAMKin partneri hankkeessa, minkä lisäksi hankkeeseen osallistuu myös Luke. Hanke on osoitus yhteistyön voimasta, sillä tämä hanke on molemmille osapuolille jo toinen EIP-hanke yhteensä 12 EIP-hankkeen joukossa Suomessa.
Good for Cattle – quality silage by temperature monitoring and antimicrobial peptides in agriculture -posteri.
Posterin äärellä käytiin mielenkiintoisia keskusteluja mm. rehuvarastojen lämpötilanseurannan hyödyistä ja kehitettävästä monipistelämpötilasauvasta, jolla lämpötilaa voidaan mitata useammasta eri korkeudesta. Useammalle keskustelijalle Quanturin lämpötilan seurantajärjestelmä oli uusi, vaikkakin järjestelmä sopii moneenkin eri käyttökohteeseen, kuten esimerkiksi kompostiin, kuivaheinään ja viljaan. HAMKin tavoitteena on kehittää hankkeessa 3D lämpötilamallinnustyökalua, jolla aiempaa tarkemmin ja ajantasaisesti saadaan tietoa rehun laadun kehittymisestä varastossa, onhan lämpötilan nousu ensimmäinen indikaattori ei toivotusta mikrobitoiminnasta. Paljoa ei suuren rehuvaraston laadulle voi jälkikäteen tehdä, mutta opiksi voi ottaa seuraavaa vuotta silmällä pitäen ja mahdollisesti syöttää rehu eläimille mahdollisimman pian.
Myös uudet, antimikrobialliset yhdisteet herättivät mielenkiintoa ja kysymyksiä voisiko niiden avulla jopa korvata antibioottien käyttöä. Hankkeessa kokeillaan variksenmarjan sisällä elävistä bakteereista löydettyjen antimikrobiallisten peptidien tehoa utaretulehduksen ennaltaehkäisyyn. Peptidien käyttö lääkkeenä vaatisi huomattavia kliinisiä kokeita ja pitkän lupaprosessin, johon nykyinen hanke ei riitä alkujaankaan. Sen sijaan hankkeessa lähdetään liikkeelle peptidien tehon osoittamisella utaretulehdusmikrobeja vastaan sekä kehittämällä ensimmäistä versiota vedinkastoaineesta. Lisäksi uusien vedinkastoaineiden hyväksymisprosessia selvitetään jatkoa ajatellen. Keskusteluissa mietittiin peptidien käyttökohteita myös muualle maatalouteen, esimerkiksi muut nautojen sairaudet tulivat keskusteluissa esille.
Kirjoittajat Ilpo Pölönen ja Tuija Kallio.